Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hahmonpoisto!

Meneillään on hahmonpoisto, käythän ilmoittamassa hahmosi ylläolevasta linkistä!

QUERCUSA | TENEBRAE | CORVUSA | MORGA | GLACINA | VENEFICIUM

 VARJOMUURI | VAELTAJAT

Tenebraen heimon tarinat

Vuodenaika: Syksy

Sää: Tenebraen heimon alueella on leutoa mutta sateista.

Ruokatilanne: Ruokaa riittää rikkaille, mutta köyhemmät kärsivät ruokapulasta.

Seuraava juhla: Syyslaulun juhla on 9-15.10.2018

Muuta: -

Tiedot päivittyvät kuukausittain.

 

 

 

Tästä pääset Tenebraen heimon sivulle

 

 1  2  3  4  5  6  7  > >> 

Nimi

Kotisivut

Kommentit
Roskapostisuojaus: Paljonko on yhdeksän plus viisi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Raven

22.09.2018 18:31
Ava Carrickin tytär: 220kp, 88 kultakolikkoa, sekä 8 taitopistettä. Halutessasi voit valmistua ammattiisi, onnea!

Jason Taydenin poika: 240kp, 95 kultakolikkoa, 1 hopeakolikko ja 3 pronssikolikkoa, sekä 8 taitopistettä. Halutessasi voit valmistua ammattiisi, onnea!

Angwyn Jackin poika: 50kp, 20 kultakolikkoa & 2 taitopistettä!

Nimi: Ava Carrickin tytär

27.07.2018 19:09
”Muistan aina kaikkien nimet”, nauroin, katsellen Jasonia hymyillen. Otin kanin hymyillen syliini ja silitin sen turkkia hellästi.
”En tiedä. Haluaisin vain että koko huominen olisi nopeasti ohi”, kuiskasin, pelko heijastuen ääneeni. Kuka peto oli? Miksi hän edes halusi juuri minut?
”Voih, toivottavasti se ei ole jousiammuntaa, jos et siitä pidä”, sanoin hymyillen ujosti. Sipaisin hiuksen pois kasvoiltani ja hymyilin varovaisesti, katse lattiassa.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

02.07.2018 13:38
"Hah, katsotaan kuinka pitkään muistat tuon nimen", naurahdin Avalle ja oikaisin jalkojani.
Sukaisin hajamielisesti kasvoille valuvia hiuksia sivuun ja toivoin, että ne tällä kertaa pysyisivät poissa kasvoilta kauemmin kuin puoli minuuttia.
"Mitä sinulla on huomenna suunnitelmissa?" kysyin, ja lisäsin sitten hiljaa: "Ennen auringonlaskua..?"
Kani pompahteli luokseni ja jäi nuuhkimaan jalkojani hetkeksi. Kun kurotin kättäni koskettaakseni eläintä varovasti, se kuitenkin loikkasi kauemmas. Hymyilin vinosti kanille ja oikaisin selkäni.
"Itsellä on varmaan harjoituksia Jacobin kanssa", irvistin tahallani. "Toivottavasti ei jousiammuntaa", hymähdin.

//Ava? Sori kun on kestänyt jatkaa D:

Nimi: Ava Carrickin tytär

22.06.2018 14:22
Hymähdin hiukan.
”Pidän eläimistä jotka eivät pure tai tapa ketään. Tiedän että on luonnon kiertokulun vastaista jos on vain saaliseläimiä, mutta silti säälipisteeni menevät niille”, sanoin, hymyillen varovaisesti.
Tiesin että olin pelkuri, olin aina ollut ja tulen aina olemaan, vaikka toivoinkin että Jason ei pitäisi minua sellaisena. Se olisi varmasti täysin turha toive. Nostin kanin syliini, ja vedin sen hellästi lähemmäs itseäni.
”Sä olet tästä lähtien... Kanihanipuppelimuruliinikultsi”, sanoin, nauraen heleästi.
Siirryin lähemmäs Jasonia, niin että kani pääsi pomppimaan, mutta niin ettei tippuisi heti portaista alas.
Nostin katseeni Jasonin kasvoihin, ja hymyilin ujosti hiukan.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

20.06.2018 16:21
Silmäilin mustaa hevosta ja sen ratsastajaa samalla kun Ava jälleen kerran pahoitteli sanojaan, jälleen kerran ilman mitään syytä. Vilkaisin tyttöä lempeästi ja ajattelin hänen sanojaan. Tyttö joka ei uskalla näyttää kasvojaan. Pyörittelin sanoja hetken mielessäni ja muistin, kuinka hän oli aina tutustumisemme alussa piiloutunut hiustensa lomaan. Oli mielenkiintoista, kuinka Ava oli niin nopeasti päässyt eroon siitä ja samalla muustakin ujoudestaan. En tiedä, mikä minun kanssani olemisessa oli saanut hänet avautumaan sillä tavalla niin nopeasti.
Ava kysyi, halusinko minä tehdä jotakin.
"Et sinä ole huono emäntä", virnistin hyväntuulisesti.
"En minä kaipaa mitään erityistä tekemistä tällä hetkellä, minulle kelpaa hyvin pelkkä jutteleminen", totesin.
Portaista kuului rapinaa ja kani pomppi niitä pitkin ylös parvelle suunnaten kohti Avaa.
"Sinä taidat pitää eläimistä, eikö?" kysäisin.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

20.06.2018 13:32
Vilkaisin nolostuneena Jasonia.
”Olen, se ei ollut järin onnistunut kokeilu, en pidä itsestäni ollenkaan”, kerroin, laskien katseeni maahan.
Osoitin varovaisesti yhtä mustalla hevosella ratsastavaa, pitkähiuksista tyttöä, jolla oli huppu, joka peitti kasvot.
”Tuo olen minä. Tyttö joka ei uskalla näyttää kasvojaan”, sanoin.
Miksi olin näin nolo ihminen! Ei Jason voisi ikinä pitää minusta, ei kukaan voisi.
”Anteeksi. Ei tuollaiset asiat sinulle kuulu”, sanoin uudestaan nolostuneena, niin että punastuin jälleen hiukan. Vedin jalat rintojani vasten, ja keinutin itseäni lattialla hiukan, se oli rentouttavaa.
”Haluatko tehdä jotain? En halua olla mikään huono emäntä”, naurahdin, virnistäen jälleen hiukan.
Halusin olla aito, mutta halusin että ihmiset myös pitäisivät minusta, se oli hankala kombinaatio.

//Lyhyt mut Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

20.06.2018 10:37
Kuuntelin Avan puheita heimosta lähtemisestä. Hänelle se olisi ehkä vähän helpompaa, hän ei ilmeisesti ollut loppujen lopuksi kovin läheisissä väleissä perheeseensä. Silmäilin Avan maalauksia seinillä ja annoin niiden rauhoittavien sävyjen täyttää mieleni odotellessani, että Ava saisi piirroksensa valmiiksi. Suljin silmäni hetkeksi ja annoin ajatusteni vaeltaa. Huomenna auringonlaskun aikaa talleilla.. En tiedä, olettiko Ava minun tulevan mukaan vai ei, en ollut oikein sanonut hänelle mitään tytön pyytäessä, etten tulisi mukaan. Aikoisin joka tapauksessa varjostaa häntä paikalle, jos ei muuta, totesin mielessäni avatessani silmäni. Avan ääni palautti minut maan pinnalle.
"Tässä. Se on sinulle. Ei se mikään mestariteos ole, mutta.. ", hän sanoi.
Otin piirroksen vastaan ja katselin omia kasvojani hämmentyneenä siitä, kuinka paljon näytin itseltäni. Melkein kuin olisi peiliin katsonut.
"Onpahan mestariteos", tuhahdin hymyillen. "Tämä on ihan mahtava, näyttää ihan minulta", sanoin kallistaen hiukan päätäni.
Kohotin katseeni Avaan ja kohtasin hänen katseensa hetkeksi.
"Olet oikeasti todella taitava.. Oletko koskaan kokeillut piirtää itseäsi?" kysyin.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

18.06.2018 17:07
Hymyillen ujosti aloin piirtämään Jasonia. Aloin alussa vain hahmottamaan kasvonpiirteitä varovaisesti, kuin pelkäisin paperin menevän rikki.
”Toivon että joskus saan karata tästä heimosta, muuttaa muualle, kauas tästä kirotusta paikasta”, sanoin hiljaisella äänellä piirtäessäni. Katseeni pysähtyi Jasonin kasvoihin, kun aloin hahmottamaan tarkemmin erilaisia kasvonpiirteitä, joka juuri teki Jasonista persoonallisen.
Suljin hetkeksi silmäni, miettien miten saisin parhaiten piirrettyä miehen vartalon. Halusin saada siitä yhtä komean ja vahvan näköisen kuin mitä se oli luonnossa.
”Ole kiltti äläkä kerro sitä Eijahin pojalle, haluan pitää pääni jatkossakin”, sanoin. Ajatukseni palasivat takaisin siihen pedofiiliin, joka oli ilmeisesti päättänyt jossain vaiheessa naida minut. Mutta miksi juuri minut? Ei kukaan halunnut minua, olin tyhmä, ruma ja ennen kaikkea aivan surkea kaikessa. Ja entäs jos se samainen hullu tekisi sen mitä uhkaisi, tappaisi kaikki kiduttaen kenestä välitin? En kestäisi sitä, tappaisin joko itseni tai tulisin lopullisesti hulluksi. Avasin pitkäripsiset silmäni, ja jatkoin piirtämistä. Purin hennosti alahuultani, piirroksen valmistuessa hitaasti mutta varmasti. Piirros oli pian valmis, ja viimeistelin sen nopeasti. Oikeaan alakulmaan piirsin sydämen, ja tekstin Avalta.
”Tässä. Se on sinulle. Ei se mikään mestariteos ole, mutta.. ”, naurahdin, ojentaen sen miehelle. Kohotin taas katseeni Jasonin silmiin, ja hymyilin hänelle hellästi.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

18.06.2018 16:49
Avan elämä kuulosti jotenkin..avuttomalta. Ihan kuin hän vain lipuisi elämässä eteenpäin ja katseli muiden onnea löytämättä omaansa. Hän piirsi, maalasi ja ilmeisesti ratsasteli ja ehkä teki vähän muuta, mutta samalla hän vain oli ja antoi elämän soljua eteenpäin. Hyvä on, ehkä hän odotti soturiksi valmistumistaan, jotta voisi sen jälkeen tehdä jotakin oikeaa, ja saatoinhan minä olla väärässä. Ehkä minulla oli vain hyvin yksipuolinen kuva hänestä, en voinut tietää. Mutta toisaalta, olinko minä yhtään sen parempi? Tein kaikenlaista hauskanpidosta aina ärsyttäviin jousiammuntaharjoituksiin saakka, mutta samalla kaikki tapahtui ilman, että minun oikeastaan tarvitsi tehdä mitään. Ainoastaan isä häiritsi tasaista elämänlaatuani välillä.. ja nyt olin tutustunut Avaan, hän oli uusi asia elämässäni, mutta niistäkin huolimatta minunkin elämäni vain kulki tasaisesti eteenpäin. Tavoittelinko minä mitään? Olin kertonut unelmoivani vapaudesta, jonka soturiksi tuleminen antaisi minulle. Tällä hetkellä se oli ainoa asia - valmistu soturiksi eli tule aikuiseksi. Mutta mitä tekisin sen jälkeen? Minulla ei ollut mitään hajua. Ehkä lähtisin heimosta seikkailemaan jonnekin, mutta samalla en haluaisi jättää Sarinaa ja äitiä. Elämästäni näytti tulevan hyvin tylsä ja niin tavallinen. Ei mitään erikoista. Kurtistin kulmiani itsekseni miettiessäni tulevaisuutta, mutta sitten Ava kysyi yllättäen saisiko hän piirtää minut.
"En usko olevani kovin kuvauksellinen tai mitään, mutta jos välttämättä tahdot", sanoin kohauttaen hartioitani.
Olin istahtanut varovasti Avan patjan kulmalle tutkimaan yhtä piirrosta seinällä, ja vilkaisin Avaa, miettien, pitäisikö minun olla jotenkin tietyllä tavalla.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

16.06.2018 14:30
Katselin myötätuntoisena Jasonia.
”Se on tosi harmi jos et ole tavannut sitä oikeaa aitoa naista, kyllä kai niitäkin jossain täällä on”, naurahdin, hymyillen hiukan.
Katsahdin maalauksiani, ja hymyilin ujon puoleisesti.
”Kiitos. Tämä on se johon puran tunteeni”, sanoin katsoen maalausta, jossa oli koristeellinen lohikäärme, ja jonka siipien lomassa keijukaistyttö luki kirjaa.
”Sitä paitsi, aika usein iltaisin Rwayna ja Archie ovat alakerrassa tekemässä sitä itseään ja mutsi on sammunut sohvalle, joten minun täytyy keksiä jotain tekemistä”, naurahdin, liuttaen sormeani yhtä maalausta pitkin.
Rakastin parveani, se oli minun paikkani, jonne kukaan ei yleensä tullut. Avasin kirjoituspöydän laatikon ja otin sieltä hiilen ja suhteellisen keskikokoisen paperin.
”Jason, saanko piirtää sinut?” kysyin, istuen lattialle. Vedin jalat ristiin ja suoristin selkäni.
Katselin miehen kasvonpiirteitä, mies oli niin komea. Mutta ei, en saisi haaveilla hänestä, olisin varmasti viimeinen henkilö tässä heimossa konka kanssa Jason seurustelisi.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

16.06.2018 14:06
Kapusin Avan kanssa parvelle ja joka puolella olevat piirrokset ja maalaukset kiinnittivivät heti huomioni. Parvi, joka oli selvästi Avan valtakuntaa, oli aika matala, enkä mahtunut seisomaan suorassa. Kuljin hiukan kumarassa ja tutkin seinien maalauksia niin, että Avan sanat meinasivat mennä minulta vähän ohi.
"Joo..olen hetero", mumahdin ensin vastaukseksi siihen, pidinkö naisista.
"Ja niin, aika moni haluaisi jotakin, se on totta. Mutta minä en, koska jokainen heistä kiinnostuu minusta vain ulkonäköni takia, ei heitä kiinnosta se, millainen oikeasti olen", totesin.
"Muutenkin kaikki, jotka yrittivät kanssani jotakin, ovat usein hirveän teennäisiä ja epäaitoja, jotka vain esittävät jotakin saadakseen minut sänkyyn. Eivät he mitään muuta kuitenkaan halua", kohautin huvittuneena harteitani.
"Seurustelin minä joskus.. Mutta se ei toiminut", totesin vielä hiljaa hymähtäen ja käänsin sitten katseeni Avaan.
"Nämä sinun maalauksesi ovat mahtavia", sanoin.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

16.06.2018 13:12
”Kani voi oikein hyvin. Ja ei, toistaiseksi se on vain kani”, naurahdin silittäen sitä korvan takaa, niin että se toisella jalalla rummutti ilmaa.
Nauroin sille heleästi, ja laskin sen takaisin maahan. Kani loikki heti haistelemaan Jasonin jalkaa, utelias kiille silmissään. Kani loikki sitten pöydän alle, ja jäi puuhastelemaan sinne jotain.
”Vaikutat ihmiseltä jolla on paljon ystäviä, oothan sä ystävällinen ja sydämellinen”, totesin, hymyillen hiukan. Viitoin miestä seuraamaan kun lähdin kipuamaan portaita ylös parvelle - jossa minä käytännössä elin. Portaat olivat sentään huolletut, Archie oli viime vuonna uusinut ne.
”Täällä minä nukun, piirrän ja muuten vain elän jos en ole ratsastamassa”, kerroin, kun saavuin ylös.
Ei se koristeellinen ollut, patja lattialla, sen vieressä peili ja yksi kirjoituspöytä, joka oli täynnä piirroksia, muistiinpanoja ja maalauksia. Seinät olin maalannut täyteen värikkäitä kuvia.
”Suoraan sanottuna mä ihmettelen mikset sä seurustele kenenkään kanssa. Mitä nyt kaksi päivää olen sut tuntenut, varmaan jokainen tän heimon nainen olis valmis alkamaan suhteeseen sun kanssa. Jos siis tykkäät naisista”, naurahdin heleästi.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

16.06.2018 12:05
Menimme sisään Avan kotiin, ja katselin nopeasti ympärilleni ja vastasin Avan kysymyksiin ystävistäni.
"Kai sitä voi sanoa, että minulla on paljon ystäviä, mutta vain muutama oikeasti läheinen", sanoin kohauttaen hartioitani.
"Ja kyllä minä viihdyn heidän kanssaan aika paljon vapaa-ajallani.. Saatan harjoitella heidän kanssaan miekkailua tai jotakin muuta, tai sitten vain hengailemme jossakin ja juttelemme. Vähän kaikenlaista", kerroin suurpiirteisesti, mitä tein ystävieni kanssa.
Käännyin katsomaan Avaa ja hänen sylissään olevaa kania.
"Kani voi ilmeisesti hyvin? Oletko keksinyt sille nimeä?" kysyin.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

15.06.2018 20:04
”Ei sitä tunne oloaan yksinäiseksi kun on ollut koko elämänsä yksin”, totesin hartioitani kohauttaen.
Vasta kahden päivän sisällä olin ajatellut asiaa, miten paljon ystäviä muilla oli verrattuna minuun. Käytännössä vain kävin ratsastamassa, piirtämässä ja maalaamassa, ja joskus juoksemassa. Plus nyt kävin harjoituksissa. En ollut tottunut edes puhumaan toisille ihmisille.
”Haluatko rehellisen vastauksen? Ei oikeastaan. Rwayna on toki minulle ystävä, mutta hän on veljeni tyttöystävä, ja pian hänen vaimonsa”, sanoin, vilkaisten Jasonia. Häät olivat varmasti ihanat ja kauniit, mutta en tiedä halusinko välttämättä mennä sinne. Kaikilla muilla oli joku, paitsi minulla.
”Onko sinulla paljon ystäviä? Viihdytkö heidän kanssaan paljon? Mitä te yleensä teette?” kysyin kiinnostuneena, katsoen Jasonin sivuprofiilia. Ohjasin miehen pikkutalon eteen, jonka edessä oli maalausteline - vanha sellainen.
”Täällä minä asun”, naurahdin synkästi kaivaen taskustani avaimen, ja avatessani oven. Kani loikki heti minua vastaan, ja nostin sen kevyesti syliini. Talo oli suhteellisen siisti, yksinkertainen. Okei, Archien huone oli auki, ja siellä oli ties mitä rivoja kirjoituksia seinillä, raippa oli lattialla - en halua edes ajatella mitä varten - ja Rwaynan alushousut olivat lattialla.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

15.06.2018 19:55
Puristin lohduttavasti Avan kättä ja katsahdin häneen. Tyttö oli joutunut elämään ilmeisesti suht' yksin. En tiennyt, milloin hänen vanhempansa olivat eronneet, oliko se tapahtunut joskus, kun Ava oli ollut vielä pieni, vai vasta muutaman vuoden sisään. Minusta oli outoa ajatella elämää ilman äitiä. En toki ollut mikään kaikista läheisin äitini kanssa, Sarina oli hänen kanssaan minua läheisempi - ehkä heillä oli jotakin "tyttöjen juttuja" joista minä olin ulkopuolinen, mutta joka tapauksessa äiti oli aina ollut elämässäni. Hän oli se, joka ei ollut jättänyt meitä, hän oli se, joka oli ottanut meidät mukaansa ja huolehtinut meistä, vaikka aina rahaa ei ollut ollut nimeksikään. Vastaavasti isä oli ollut se, joka oli aina poissa ja häiritsi meitä sekä äidin henkistä tasapainoa välillä, kuten eilen oli käynyt.
"Kuulostaa siltä, että sinä..olet ollut aika yksinäinen?" sanoin varovasti vilkaisten Avaan.
"Onko sinulla ystäviä?"

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

15.06.2018 19:01
”Archie on päättänyt ristiä minut ankaksi, joten kostoksi hän on minulle aasi”, naurahdin, katsahtaen Jasoniin.
Ei minua haitannut vaikka Archie kutsuisi minua ties miksi, rakastin veljeäni hyvin paljon.
”Isä teki mutsille tosi tyhmästi, tässä kohtaa kiroilisin jos harrastaisin sitä. Ja ei äiti ole oikein ikinä pitänyt minusta. Erin on vahva ja loistava taistelija, eikä arvosta ajatusta tyttärestä joka ei osaa taistella”, kerroin.
”Ja isä on löytänyt uuden perheen, minulla on tosiaan kaksi puoliveljeä, Josh ja Jackson, isän uuden suhteen kautta. En tiedä mitä minä olisin tehnyt jos minun elämäni kumppani olisi valinnut uuden ihmisen vaimokseen. En kanna kaunaa äidilleni siitä, rakastan häntä kaikesta huolimatta todella paljon”, sanoin, hymyilin hiukan. Huokaisin syvään - olin nähnyt äitini viimeksi nimitystilaisuudessa, ja sielläkin nainen oli ollut päissään.
”Mutta joka tapauksessa Aasi, Rwayna ja minä olemme tottuneet elämään yksin, Rwayna ja Aasi kahdestaan, minä kolmantena pyöränä”, kerroin.
Milloin olin viimeksi puhunut jollekin näin paljon itsestäni? Siitä on vuosia. Vedin Jasonin lähemmäs minua, kuin tukea hakien.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

15.06.2018 18:41
"Jos olet varma, ettemme häiritse teillä ketään..ehkä joksikin aikaa", sanoin hiukan epävarmana.
"Minun on palattava jossakin vaiheessa kotiin, lupasin viettää aikaa myös hiukan Sarinan kanssa", kerroin.
Lähdin jo kulkemaan kohti "köyhien aluetta", jolla Avan koti sijaitsi. En tiennyt tarkalleen missä, joten Ava saisi ottaa ohjat jossakin vaiheessa.
"Mikä tuo Aasi-juttu muuten on? Käytät sitä ilmeisesti siitä veljestäsi, mutta Piper kutsui sinua myös.. oliko se Ankka?" kysyin vilkaisten Avaa hiukan hymyillen.
"Ja.. eikö sinua häiritse äitisi juominen?" kysyin sitten varovasti, vakavoituen.
Minun teki melkein mieli mainita isästäni ja hänen alkoholismistaan, siitä, kuinka paskaa se oli ollut meidän perheellemme ja mitä se oli saanut aikaan. Eikö Ava tuntenut yhtään samoin äitiään kohtaan, eikö tämän juomisella ollut mitään väliä hänelle? En kuitenkaan sanonut mitään, en halunnut puhua isästäni ollenkaan. Toisaalta olin saanut sen kuvan, ettei Avan äiti välittänyt juurikaan lapsistaan, joten ei kai ollut ihme, ettei Avakaan välittänyt tästä kovinkaan paljon.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

15.06.2018 17:29
Katselin hetken aikaa Jasonia syvälle silmiin, ennen kuin punastuen laskin katseeni. Tiesiköhän mies itse miten komea hän oli? Ja ulkonäön lisäksi, miten ihana hän oli luonteeltaan?
”Okei, jos sanot niin. Mutta jos tulee ikinä tilanne jolloin tarvitse juttuseuraa, olen täällä”, sanoin, hymyillen kevyesti Jasonille.
Lähdin seuraamaan Jasonia, nyökäten hienoisesti.
”Totta kai, mutta minne? Nyt joka paikassa on ihmisiä kuin muurahaispesässä. Lapset ja vanhemmat lähtevät ostamaan torilta tavaroita, ja ihmiset lähtevät syömään”, naurahdin, vilkaisten taas ohi juoksevia lapsia. Heillä näytti olevan aikaa vaikka mihin. Muutama heistä kääntyi katsomaan meitä ja alkoi supisemaan ja kikattamaan keskenään. Okei, ei ehkä niin viattomia lapsia.
”Hevosille annetaan nyt ruokaa, mikäli yhtään Rwayna puhui totta, joten edes hevostalleilla ei ole rauhallista”, mutisin, tarttuen jälleen Jasonin lämpimään käteen.
Koira haukkui ja juoksi ohitsemme kissa perässään - nyt minullakin alkoi mennä hermo rauhattomuuteen ja ihmispaljouteen. Herra jestas.
”Jos ei keksitä mitään muuta, voit aina tulla meille. Äiti on jo juomassa jossain, Aasi ja Rwayna on kuhertelemassa jossain, eikä isä asu meillä, joten?” sanoin, hennosti toista kulmaani kohottaen.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

15.06.2018 16:48
Unohduin katselemaan Avaa suoraan silmiin ja tunsin hänen kevyen kosketuksensa kasvoillani. Jos olisimme olleet missä tahansa muualla, jossakin, missä ei olisi meidän lisäksi muita ihmisiä, olisin saattanut suudella Avaa - en tiedä, oliko minun soveliasta edes ajatella hänen suutelemistaan, mutta oli totta, että minun melkein teki mieli tehdä niin. En kuitenkaan voisi, ei, koska nyt ei ollut yhtään sopiva hetki, liikaa ihmisiä, liian inhottava ympäristö ensisuudelmalle muutenkin. Enkä sitäpaitsi uskonut, että se olisi ollut muutenkaan hyvä idea.
Ava kertoi välittävänsä minusta ja silloin tajusin, että hänen vainoajansa lisäisi minut saman tien listalleen, jos sattuisi näkemään meidät, ellen jo sitten ollut siellö. The Beast saattaisi hyvinkin vakoilla Avaa tämän kulkiessa kaduilla, joten hän oli aika herkästi saattanut nähdä meidät yhdessä - olihan moni muukin luultavasti jo huomioinut meidät. Minä en kuitenkaan ajatellut, että pahalle listalle joutuminen olisi millään tavoin Avan syytä, eikä se herättänyt minussa pelkoa, vaikka ehkäpä olisi pitänyt.
"Olen ihan okei", sanoin ja kohotin katseeni Avan silmistä hänen pään ylitseen kohti katua.
"Tuli vain mieleen yksi juttu, mutta se menee ohi. Älä huolehdi", mutisin.
Minun olisi oikeastaan tehnyt mieli halata Avaa ja painaa pääni vasten hänen hiuksiaan, mutten halunnut tehdä sitäkään keskellä ruuhkaista katua. Peräännyin hiukan hänen luotaan, hymyillen hienoisesti ja vetäen hänet jälleen liikkelle.
"Lähdetäänkö jonnekin, missä ei ole näin paljon ihmisiä?" ehdotin.
"Täällä ei nimittäin saa olla yhtään rauhassa."

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

15.06.2018 15:07
”Vaikutat tosi surulliselta? Onko kaikki ok?” kysyin, pysähtyen käytävän reunalle.
Katsoin miestä syvälle silmiin, ja nostin toisen käteni hänen leualleen. Archie teki minulle aina niin kun minua huoletti, suretti tai muuten vain oli huono olo.
”Muista, että sä voit aina, siis ihan aina tulla puhumaan mulle, Jason”, sanoin, hymyillen miehelle rohkaisevasti. Ihmiset harvoin näkivät minusta tätä, huolehtivaa ja välittävää puolta.
”Mä välitän susta tosi tosi tosi paljon, enkä halua että sulla on huono olo mistään syystä”, jatkoin silittäen varpaillani miehen poskea.
Välitin Jasonista enemmän jo melkein kuin Rwaynasta tai muutamasta ystävästäni, Jason oli ensimmäinen joka ei sanonut minua oudoksi, vaan sain olla juuri oma itseni, ja toivoin että annoin myös hänen olla oma itsensä.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

15.06.2018 14:57
"Lähden yleensä vain jonnekin maanpinnalle, jos en jaksa olla täällä", sanoin.
"Ei minulla ole oikein mitään erityistä paikkaa, kunhan lähden vaeltelemaan ja jos löydän jonkun kivan paikan, saatan jäädä sinne istuskelemaan", totesin vielä.
"En oikeastaan ole ikinä ajatellut haluanko lapsia", kerroin. "En halua niitä ainakaan kovin nopeasti", jatkoin kohauttaen harteitani, ja vilkaisin Avaa.
Jos joskus saisin lapsia, toivoin, ettei minusta koskaan tulisi heille yhtä paskaa isää kuin oma isäni oli ollut ja oli edelleen minulle. Sellainen, joka heittäytyy ulos todellisuudesta alkoholin voimalla, hylkää periaatteessa perheensä kokonaan ja kohtelee vaimoaan väkivalloin..ei, minusta ei koskaan tulisi sellaista. Mutta isyys olisi vielä kaukana, eikä minua oikeastaan huvittanut puhua siitä.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

15.06.2018 14:00
”Niin, minun äitini ei vitsaile edes silloin kun on kännissä”, sanoin, laskien katseeni maahan.
Jasonin kysyessä lempipaikkaani leirissä tai ulkopuolella jouduin hetkeksi aikaa puremaan huultani. Se oli vieläkin kipeä itkukohtauksestani, kun olin purrut sen verille.
”No kerron sulle nyt salaisuuden - mä en pidä Tenebraesta. Tai siis maanalla ei ole hirveän kiva asua. Minun turvapaikkani on eräs valtava tammi, noin viiden kilometrin päässä. Yleensä meen sinne lukemaan tai piirtämään”, kerroin, vilkaisten Jasonia.
Ulkomaailma tuntui pumpulilta ja pilviltä Tenebraen elämään verrattuna. Täällä ihmisiä raiskattiin yön pimeinä tunteina ja jotkut lähettivät toisilleen pedofiilisiä kirjeitä. Luonto ei tehnyt sitä.
”Entäs sä? Minne sä yleensä pakenet leiriä?” kysyin uteliaasti, hymyillen Jasonille hiukan.
Eräs lapsi melkein törmäsi minuun, ja jouduin väistämään äkillisellä hypähdyksellä sivulle.
”Oletko ikinä miettinyt haluatko lapsia?” kysyin, vilkaisten kikattavaa tyttöä joka pinkoi takaisin äitinsä luokse.
”Minusta ajatus lapsista on omalla tavallaan tosi pelottava. Entäs jos kasvatan lapset psykopaateiksi tappajiksi? Minulla on sentään se onni, että mä olen viimeinen henkilö tässä leirissä jonka kanssa joku haluaisi tehdä lapsia. Huonot geenit”, kerroin, virnistäen jälleen.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

15.06.2018 13:51
Minusta oli aavistuksen outoa kuulla Avan juttelevan niin normaalisti seksistä. Olin lähestulkoon odottanut, että hän lähinnä nolostelisi siitä puhumista, mutta ei, hän oli edelleen rento ja uskaltautui vitsailemaan, nauramaan ja olemaan oma itsensä aivan normaalisti. Nauroin lämpimästi hänen sanoilleen katsahtaen häneen ja siirsin sitten katseeni
"Minun seksuaalikasvatukseni? Äiti luottaa siihen, että tiedämme itse mikä on järkevää ja mikä ei, ja mihin aikaan kannattaa hankkiutua isäksi", hymähdin. "Ehkä hän joskus vitsailee jostakin vakavampi merkitys taustalla, mutta ei muuta", kohautin harteitani.
Pyyhkäisin vapaalla kädelläni kasvoilleni valuvia hiuksia sivuun ja silmäilin katua ympärillämme. Ihmisiä kiiruhti sinne tänne päivän ostoksilla ja muilla asioilla. Lapsia juoksenteli muiden jaloissa leikkimässä, muutama vanhus istui kadun reunamilla katsellen ohikulkevia ihmisiä.
"Onko sinulla jotain lempipaikkoja leirissä tai sen ulkopuolella? Joitakin paikkoja, joihin tykkäät mennä jos et jaksa olla täällä?" kysyin vilkaisten Avaa.

//Ava?

Nimi: Ava Carrickin tytär

15.06.2018 11:12
”Jason, se on ihanin koru ikinä! Mutta nyt taas minä jään veloille”, sanoin, puristaen kukkaa hellästi kädessäni. Se oli täydellisin koru jonka olin ikinä nähnyt - ja pitäisin sitä varmasti päälläni.
Ja purskahdin nauruun katsoessani Jasonia, joka kysyi minulta olinko tosissani seksipuhuttelun suhteen.
”Valitettavasti kyllä. Archie kertoi minulle kuinka minun täytyy tehdä se oikean ihmisen kanssa koska muuten se sattuu, se ei ole kummallekaan mukavaa, hukun siihen vereen ja mies ei tule. No ei, jotain Rwayna ja Archie sanoivat siitä että olen itse oikeasti valmis”, kerroin vitsaillen.
Harvoin edes vitsailin, mutta Jasonin seurassa tunsin oloni luonnollisen rennoksi, pystyin olemaan juuri se joka halusin.
”Oletko sinä säästynyt seksuaalikasvatukselta? Meidän perheessä se on mennyt ilmeisesti todella pieleen, koska Jacksonista tulee isä, Archie alkoi seurustelemaan.. 10 vuotiaana? Ja minä olen kuin joku nunna”, naurahdin, hymyn levitessä kasvoilleni. Rakastin sitä kun sain olla oma itseni, nauraa ja vitsailla, vaikka huumorintajuni oli jossain määrin omituista. Jasonin kanssa kaikki tuntui niin luonnolliselta, vaikuttihan Jasonkin rennolta ja ihanalta ihmiseltä.

//Jason?

Nimi: Jason Taydenin poika

15.06.2018 11:01
"Totta kai sinä voit ottaa sen, ellei se ole niin kamala ettet kestä pitää sitä", totesin Avan kommenttiin siitä, etteikö hän voisi ottaa korua.
Hän pyysi minua jälleen kerran jättämään huomiseen talleillemenon sikseen. Vilkaisin häntä silmäkulmastani, kohautin olkiani ja jätin vastaamatta. Kun Ava kertoi seksipuhuttelusta, en voinut olla naurahtamatta hyväntahtoisesti.
"Oikeasti? pudistin päätäni huvittuneena.
Ava oli siis luultavasti neitsyt, enkä ihmetellyt sitä, hän ei vaikuttanut kovin kokeneelta miesasioissa. Hän oli maininnut, ettei häntä oltu koskaan suudeltu, joka oli myös merkki siitä. Ava oli niin ujo, että hänen tilanteensa oli jotenkin ymmärrettävä. En tiennyt kuitenkaan, haittasiko se häntä itseään. Ehkä tyttö ei ollut koskaan edes kiinnostunut pojista. Harmikseni hänen veljensä silmissä olimme siis ilmeisesti hyppäämässä suoraan sänkyyn, joka oli minusta ärsyttävä ajatus, mutta ehkä hän vain halusi suojella siskoaan. Eihän hän voinut tietää, millainen minä olin.
Vilkaisin yhteenliittyneitä käsiämme, ja totesin, ettei meitä ollut muutenkaan kovin hankala luulla pariksi, koska käveleskelimme näin pitkin heimomme katuja. Tajusin, että joku ystävistänikin voisi nähdä meidät, ja heiltä tulisi varmasti kysymyksiä. Niin tulisi Sarinaltakin, jolle olin antanut sen kuvan, että olimme vain kavereita. Hän ei suostuisi uskomaan sitä, jos näkisi meidät käsi kädessä. Toisaalta en jaksanut kiinnostua siitä, vaikka joku tuttuni näkisikin meidät. Minusta oli mukava kulkea käsi kädessä jonkun niin aidon ihmisen kanssa, kun Ava oli. En uskonut hänen esittävän mitään, hän esimerkiksi itki minun nähteni, eikä yrittänyt estellä sitä niin kuin kaikki muut olisivat tehneet. Muutenkin arvostin sitä, että hän ainakin minun mielestäni uskalsi olla oma itsensä, hän ei ollut sellainen teennäinen nainen, jotka yleensä juoksivat perässäni.

//Ava?


 

 
 
©2018 Tenebrae | Tυℓєναιѕυυ∂єη Hєιмσт - suntuubi.com